Arvoa palvelutuotannon mittareista

Ari Pulkkinen

Palvelutuotannon mittarit ovat tärkeitä liiketoiminnan tukipilareita. Seminaari keskittyi tutkimukseen, jossa oli tutkittu palvelutuotannon mittareita, niiden tarpeita ja käyttöä. Tärkeimpiä seikkoja, joita tuotiin esille olivat mittareiden käyttäminen ja kuinka mittaamisella voidaan luoda arvoa yrityksen johdon näkökulmaan. Kysymykseen "miksi mitataan" voidaan löytää lyhyt konkreettinen vataus: "mittaaminen on yrityksen johtamista ja kehittämistä". Puhujina seminaarissa olivat mm. Pekka Ylä-Anttila - ETLA:n ent. puheenjohtaja, Heli Arantola - Fazer Brands, Paavo - Helsingin kaupungintalo, Hannu Rantanen - Lappeenrannan yliopisto, Aki Jääskeläinen.


Tapahtuman tiedot
Tapahtuma
Missä kävit?

Itämerenkatu 11-13, Leonardo Da vinci sali

Kuka järjesti?

Tampereen teknillinen yliopisto


Sisältö ja ajatukset
Mitä aiheita käsiteltiin?

Palveluiden mittaaminen on yrityksen johdon yksi tärkeimpiä liiketoiminnan tehtäviä. Tämän avulla johdetaan, kehitetään sekä ratkaistaan liiketoiminnan osa-alueita. Samalla kun mittaamisella pyritään löytämään liiketaloudellisia hyötyjä, tuovat ne myös haittoja. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että mitattaisiin vain "oikeita" kohteita. Yleensä yritykset helposti laajentavat eri mitattavia asioita, kuin poistaisivat vanhoja, ei niin käytännöllisiä mitattavia kohteita. Palvelutuotannon mittareista oli tehty tutkimustyö yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston, Lappeenrannan yliopiston kanssa. Tässä hankkeessa pääopit olivat:
- Palvelut ovat erilaisia, samat mittausratkaisumallit eivät toimi kaikissa - löydä siis oikeat mittarit/ mitattavat kohdat.
- Asiakas on aina erilainen mutta kuitenkin mukana aina prosessissa.
- Palveluiden tuottamisessa usein on mukana monta organisaatiota - asias näkee kuitenkin vain palvelun!

Seminaarissa puhuttiin myös globaalisesta liiketaloudesta ja digitaalisen ajan mahdollisuuksista. Globaalissa liikemaailmassa digitaalisuus on tuo haasteita liiketaloudellisiin toimintoihin. Digitaalisuudella voidaan ratkaista monia käytännön ongelmia, joita on ennen tehty konkreettisesti miestyövoimalla. Nyt on havaittavissa digitaalisuuden erot myös palveluliiketoiminnan sisällä. Tällä hetkellä palveluista on tullut verkostoituvia digitaaliteknologian avulla. Tämä mahdollistaan palveluiden nopean liikuteltavuuden ja se voidaan myös nähdä olevan myös varastoitavissa. Globaalissa maailmassa itä ja etelä on kasvanut. Myös teollisessa maailmassa palvelut ovat pilkkoutuneet ja hajaantuneet. Tästä esimerkkinä on se, että teollisessa maailmassa tavaroita rakennetaan palveluita varten.

Myös kuluttajabisneksessä on tapahtunut suuria muutoksia. Tästä esimerkkinä on ns. "hybridi" ostamisen kulttuuri, jossa yksi asiakas voi ostaa sekä H&M:n tuotteita Luis Vuittonin rinnalle. Samalla kuluttajia opetetaan käyttämään eri tuotteita uusilla tavoin. Vanhat klassiset tavarat/ asiat nähdään uusina moderneina tapoina toteuttaa. Asiakkaat siten siirtyvät ajassa myös eteenpäin. Modernisoimalla vanhoja tapoja voidaan kehittää uusia toimivia ratkaisuja.

Arviointi (1-5)
2

Virta

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Ari Pulkkinen uusi aineisto lisätty
1.12.2013 21:45