SAPUSKA suomalaisen ruuan tulevaisuus
Sapuska – Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista 2009–2012
Sapuska-ohjelman tavoite on suomalaisten elintarvikealan pk-yritysten liiketoiminnan kehittäminen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyön lisääminen sekä verkostoitumisen edistäminen kansainvälisiä markkinoita ajatellen.
Ohjelman keskeisenä kohderyhmänä ovat elintarvikealan pk-yritykset, mutta ohjelmassa voidaan verkottumisen edistämiseksi rahoittaa myös suuryritysten ja pk-yritysten yhteishankkeita. Ohjelmassa edistetään yhteistyötä alan toimijoiden kesken.
Ohjelman keskeiset osa-alueet ovat
elintarvikealan pk-yritysten kansainvälisen verkottumisen edistäminen ja siihen perustuvan liiketoiminnan kehittäminen
kansainvälisille elintarvikemarkkinoille kasvavien pk-yritysten tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palvelujen kaupallistamisen edistäminen
kansainvälisten trendien ja muutosten ennakoinnin hyödyntäminen pk-elintarvikealan yritysten t&k- ja innovaatiotoiminnassa.
- Aineistotyyppi
- Raportti
- Aineiston tekijät
- Petri Vähäkangas
Tulevaisuuden ruokailija arvostaa alkuperää ja laatua
Sekä lähiruoka että eettisesti tuotettu ruoka löytävät yhä useammin tiensä suomalaisten kuluttajien ostoskoriin. Tieto ruoan alkuperästä ja tuotantotavoista nousee entistä tärkeämmäksi valintakriteeriksi. Tekesin Sapuska-ohjelma katsoo ruoka-alan tulevaisuuteen vuosiseminaarissa Helsingissä 11.1.2012.
"Ruoan sosiaalinen merkitys kasvaa. Keskustelemme ruoasta ja pidämme tärkeänä sitä mitä syömme. Alkuperän, aitouden ja eettisen tuotannon arvostaminen korostuvat kasvavina trendeinä", vuosiseminaarissa puhuva S-ryhmän valikoimajohtaja Ilkka Alarotu uskoo.
Vastauksena odotuksiin S-ryhmä aikoo liittää tiedon alkuperämaasta kaikkiin omien merkkien tuotteisiinsa. Alarotu korostaa, että pienten lähituottajien ruoka pääsee suurten markettien hyllyille siinä missä suurten tuottajienkin.
Arjen ostopäätöksissä kuluttajien valinnat vaihtelevat ostotilanteen ja tarpeiden mukaan. Alarotu näkee ruoan hinta-laatusuhteen nousevan yhä ratkaisevammaksi tekijäksi.
Panostaminen ruokaan näkyy myös erilaisten kaupan vaihtoehtojen yleistymisenä. Porvoosta lähtöisin oleva Anton & Anton panostaa kotimaisten ja ulkomaisten, sesonginmukaisten raaka-aineiden tarjontaan ja palveluun.
"Lähiruokakeskustelu on ollut hyödyllinen tuottajien ja kaupan herättelijä. Kuluttajille ei enää riitä teollinen ruoka vaan syöminen on yhä enemmän henkilökohtainen arvovalinta", kauppias Niina Hietalahti kuvaa.
Alkuperän ja tuotannon eettisyyden lisäksi ruoan tuoreus, ravitsemuksellinen arvo ja hyvä pakkaus ovat asioita, joihin kuluttajat Hietalahden mukaan kiinnittävät jatkossa yhä enemmän huomiota.
Tekesin Sapuska-ohjelma on vuodesta 2009 kehittänyt suomalaisten elintarvikealan pk-yritysten liiketoimintaa, edistänyt tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyötä sekä alan verkostoitumista kansainvälisiä markkinoita ajatellen. Käynnistymässä on ohjelman viimeinen vuosi.
"Jo tähän mennessä Sapuska-ohjelma on ollut huikea piristysruiske suomalaisten pk-elintarvikeyritysten kansainvälistymiselle. Ohjelmassa on rahoitettu lähes sata yritys- ja tutkimushanketta, järjestetty yli 30 tapahtumaa kotimaassa ja viisi opintomatkaa ulkomaille sekä tarjottu muun muassa mentorointipalvelua. Sapuskan viimeisenä vuotena aiomme yhdessä alan toimijoiden kanssa varmistaa muodot, joilla kansainvälistymistä edistetään jatkossa", Sapuska-ohjelman päällikkö Kari Venäläinen kiteyttää.
Tapahtuman tiedot
- Tapahtuma
- Sapuska-ohjelman vuosiseminaari
- Missä kävit?
Hotelli Presidentti
- Kenet tapasit?
- Kuka järjesti?
Tekes
Sisältö ja ajatukset
- Mitä aiheita käsiteltiin?
Ruuan tulevaisuutta
- Millaisia ideoita, ajatuksia ja huomioita sinussa syntyi? Miten hyödyit?
Tähtitieteiden professori Esko Valtaoja piti esitelmän tulevaisuudesta alkaen ihmiskunnan historiasta. Hän piti milleniumkatsauksen, eli välitilinpäätöksen Oy Ihmiskunta Ab:n menestyksestä Valtaoja oli sitä mieltä, tutkimuksiin vedoten, että BKT on hyvä mittari mitattaessa ihmisten onnellisuutta. Maailman yhteenlaskettu BKT on kasvanut ekspodentaalisesti 17oo luvulta, jolloin tiede alkoi kehittyä. Valtaoja näkikin, että ratkaisu maailman ympäristö- ja ihmiskuntaongelmiin on tieteessä ja ihmiskunnan pelastus on loppujen lopuksi hyvinvoinnin kasvussa. Mitä suurempi hyvinvointi, sitä pienempi syntyvyys.
Valtaojan mielestä me olemme paratiisin lapsia; paratiisi on tässä ja nyt ja tulevaisuus voi olla parempi.- Arviointi (1-5)
- 4
Kommentit